Sortavalan kaupunki

Sortavalan kaupunki on perustettu kahdesti; v.1643 Ruotsin vallan aikana ja uudelleen v. 1783 venäläisten välillä otettua kaupunkioikeudet pois. Sortavalan seudulla on ollut asutusta jo 5000 vuoden ajan. Maa oli viljavaa ja soveltui hyvin kaskiviljelyyn. Hyvät metsästysmaat ja hylkeenpyyntialueet sekä kalastusvedet loivat mainiot puitteet karjalaiselle asutukselle.

Kaupunki alkoi merkittävästi kehittyä 1800-luvulla. Rakennuskanta uudistui. Taloista tuli lautapäällysteisiä, empire-taloja, jotka saivat renessanssi- ja pitsikoristeet. Sahateollisuus tuli seudulle 1870-luvulla. Rautatie saapui kaupunkiin v. 1893 ja opettajaseminaari perustettiin v. 1880. Seminaarin perustamisen mahdollisti Elisabeth Hallonbladin perintörahat, jotka hän sijoitti seminaariin miehensä, kruununvouti Herman Hallonbladin myötävaikutuksella.

Kaupungin väkiluku oli jo 10 000 asukasta 1930-luvun lopulla. Monet Suomen merkittävät arkkitehdit suunnittelivat kaupungin rakennuksia; Eliel Saarinen Leanderin talon (Kansallisosake Pankki), Jac Ahrenberg lyseon ja tyttökoulun, Uno Ullberg Yhdyspankin talon, Juhani Viiste Ortodoksisen kirkollishallinnon rakennuksen jne.

Merkittävä vuotuinen tapahtuma oli Laulujuhlat, jotka järjestettiin Kuhavuorella, Vakkosalmen puistossa sijaitsevalla laululavalla. Vuonna 1935 vietettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlaa, jotka olivat Sortavalan historian viimeiset suuret juhlat.