Karjala

”Kahen puolen rajoa ne karjalaiset kasvaa” kerrotaan kuuluisassa kansalaulussa. Karjalaisia on Suomessa ja Venäjällä - Vienassa, Aunuksessa, Petroskoin alueella, vepsän kylissä ja Tverissä. Toki karjalaisia on kaikkialla maailmassa, mutta omat asuinpaikat ovat "kahen puolen rajoa".

Vienan Karjalassa voit kokea vanhaa, kalevalaista vieraanvaraisuutta, kylyt ovat lämpimänä, ruoka pöydässä ja isäntäväki aina ystävällisenä palvelemassa vieraita. Jyskyjärvi, Paanajärvi, Uhtua, Vuonninen ja muut kauniit kylät vievät sinut aikaan, joka on meiltä Suomesta jo kadonnut – elävään perinnemaisemaan.

Aunuksen Karjalassa ollaan jo lähempänä tämän päivän elämän sykettä; ..."mennään Petroskoille kaupoille ja asioimaan"... - suureen kaupunkiin, josta uudet virtaukset kiirivät paikallisiin kyliin. Mennyt ja uusi aika kohtaavat niin kylissä kuin perheissä.

Tverin Karjala on hyvin lähellä venäläistä maisemaa, kielikin on saanut suurimman osan sanoista venäjästä, joskin tutut "paginat" muistuttavat yhteisistä juuristamme. Toisaalta on vaikea ja toisaalta helppo kuvitella, miten näiden sukulaisten esi-isät lähtivät Kiteeltä, Ilomantsista, Raja-Karjalasta 400 vuotta sitten ja kulkeutuivat sitten sydän Venäjälle aivan sen pääkaupungin, Moskovan tuntumaan. Tverin karjalaiset ovat säilyttäneet oman kielen, joskin nuoriso puhuu sitä hyvin vähän.  

Luostarit ovet olleet aina kiinteä osa karjalaisen ristikansan elämää. Solovetskin, Aleksanteri Syväriläisen ja Vasojärven luostarit heti rajan takana sekä Pyhän Katariinan ja Orshan luostarit Tverissä ovat merkittävä osa karjalaisten elämää.